Usein kysytyt kysymykset

Tämä sivu vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin iNaturalistin Suomen käyttöön. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen helpdesk@laji.fi. Paljon lisää vastauksia ja ohjeita löytyy myös englanninkielisiltä ohjesivuilta

Millaisia havaintoja iNaturalistiin voi kirjata?

Mitä tahansa havaintoja luonnonvaraisista kasveista, eläimistä, sienistä ja muista eliöistä, kaikkialta maailmasta. Puutarhakasveja, lemmikki- ja eläintarhaeläimiä ja muita vastaavia ihmisen kasvattamia eliöitä, kuvia ihmisistä tai elottomista esineistä havaintoihin ei toivota, sillä kyseessä on luontohavaintopalvelu.

Havaintoihin kannattaa liittää kuva, jossa kohde-eliö näkyy selkeästi. Yritä ottaa mahdollisimman tarkka kuva ja mahdollisimman läheltä, ja vielä mieluiten muutamasta eri kuvakulmasta. Kuvan ei kuitenkaan aina tarvitse olla erityisen hyvä ja laadukas, sillä monia lajeja voi olla mahdollista määrittää myös epätarkemmistakin kuvista.

Miten havaintoja voi kirjata?

Katso Kirjaa havaintoja

Miten havaintoja voi tunnistaa?

Katso Auta tunnistamaan havaintoja

Mikä on kotiverkosto?

Kaikki iNaturalistin käyttäjät voivat valita itselleen ns. kotiverkoston (englanniksi "network affiliation"), mikäli he käyttävät iNaturalistia maassa, jolla on oma kansallinen iNaturalist-sivusto. Suomi on yksi näistä maista (10 muun maan ohella). Jos et tee valintaa, kotiverkostosi on oletusarvoisesti kansainvälinen iNaturalist.org.

Jos valitset iNaturalist Suomen kotiverkostoksesi, vaikuttaa tämä muutamaan asiaan:

Valinnan voi tehdä milloin tahansa, ja sitä voi muuttaa jälkikäteen:

Miten ja mitkä havainnot menevät Lajitietokeskukseen?

Lajitietokeskus kopioi omaan tietovarastoonsa kaikki iNaturalistissa olevat Suomen alueelta tallennetut havainnot muutaman vuorokauden välein (joskus harvemmin). Samoin suurin osa havaintoihin tehdyistä muutoksista (esim. muuttunut tunnistus tai sijainti) päivitetään Lajitietokeskukseen. Havainnot ovat julkisesti Laji.fi-portaalissa nähtävissä ja käytettävissä, samalla tarkkuudella ja samoilla käyttöehdoilla kuin iNaturalistissa.

Seuraavia ei kuitenkaan kopioida:

Valokuvia ja äänitiedostoja ei kopioida Lajitietokeskukseen, mutta Creative Commons -lisensoidut kuvat näytetään Laji.fi:ssa suoraan iNaturalistista haettuna. Jos siis poistat kuvan iNaturalistista, ei se näy enää myöskään Laji.fi:ssa. Sellaisia kuvia, joille ei ole määritelty iNaturalistissa Creative Commons -lisenssiä, ei näytetä Laji.fi:ssa lainkaan. (Voit määritellä lisenssit omissa tiliasetuksissasi; klikkaa profiilikuvaasi ja valitse "Tiliasetukset".)

iNaturalistin tiedonsiirtorajapinnan rajoituksista johtuen Lajitietokeskus ei myöskään saa aina tietää jos havainto määritellään "vangituksi tai viljellyksi" tallentamisen jälkeen. Myöskään iNaturalistista poistetut havainnot eivät poistu heti Laji.fi:sta.

Jos valitset kotiverkostoksesi iNaturalist Suomen, Lajitietokeskus saa lisäksi käyttöönsä myös yksityisten, karkeistettujen ja arkaluontoisten havaintojen tarkat paikat. Tarkkoja paikkoja ei kuitenkaan aseteta julkisesti saataville eivätkä ne ole haettavissa Laji.fi-portaalissa. Lajitietokeskus voi kuitenkin jakaa nämä tiedot esimerkiksi tutkimus- tai viranomaiskäyttöön tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka (PDF) määrittelee miten havaintoja voidaan käyttää.

Mitä hyötyä havainnoista on?

Luontoharrastajien avulla "joukkoistamalla" kerättyjen havaintojen hyötykäytössä on Suomessa pitkät perinteet. Esimerkiksi Suomen linnustoa ja sen muutoksia on seurattu jo 1950-luvulta tavilintulaskentojen ja myöhemmin monien muiden hankkeiden avulla. Tällaista tutkimusta, jossa tavalliset ihmiset ja luontoharrastajat osallistuvat tutkimukseen kutsutaan usein kansalaistieteeksi (engl. citizen science tai community science). Havaintojen tallentaminen iNaturalistiin on yksi kansalaistieteen muoto.

iNaturalistin havaintotiedot tulevat Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaalin kautta tutkijoiden, viranomaisten ja kaikkien kiinnostuneiden sataaville ja ovat hyödynnettävissä monenlaisiin tarkoituksiin. Potentiaalisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:

Miten varmistetaan että havainnot ovat virheettömiä?

iNaturalistissa on oma laadunvalvontamekanismi, joka perustuu käyttäjäyhteisön (eli vapaaehtoisten käyttäjien) toimintaan. Kuka tahansa voi kirjata palveluun millaisen havainnon tahansa. Kaikki havainnot ovat julkisia, ja palvelun käyttäjät käyvät jatkuvasti läpi uusia havaintoja, ja samalla korjaavat tai vahvistavat lajintunnistuksia, sekä merkitsevät havainnoissa mahdollisesti olevia virheitä.

Havainnoilla on iNaturalistissa kolme "laatutasoa":

Laatutasoja voi käyttää havaintojen hakemiseen, jolloin tiedon käyttäjät voivat valita millaisia havaintoja he haluavat nähdä ja käyttää. Epämuodollisia havaintoja ei oletuksena näytetä iNaturalistin havaintohaussa.

Kaikki havainnot kopioidaan Lajitietokeskuksen tietovarastoon, jossa niitä voi edelleen luokitella Lajitietokeskuksen oman laadunvalvontamekanismin avulla. Tutkimustason havainnot näytetään Laji.fi:ssa laatuolukituksella "Yhteisön varmistama", muut luokituksella "Ei arvioitu".

Virheitä aineistossa on kuitenkin aina, ja lopulta vastuu on tiedon käyttäjillä, joiden on arvioitava miten iNaturalistin havaintotieto soveltuu heidän käyttöönsä. Yhteen tarkoitukseen sopimaton tieto voi olla aivan kelvollista toiseen tarkoitukseen. Koska iNaturalistin havainnot on yleensä dokumentoitu valokuvin tai äänittein, on yksittäisten havaintojen oikeellisuuden arviointi mahdollista myös jälkikäteen.

Voiko iNaturalistia käyttää kouluissa tai muussa opetuksessa?

Voi tietyin reunaehdoin. Tietosuojasäännösten takia oppilaiden tulisi olla yli 13-vuotiaita. Olemme laatineet opettajan oppaan jossa esitellään miten iNaturalistia voi käyttää opetuksessa.

Revised on 27. elokuuta 2021 12:16 by mikkohei13 mikkohei13